Vanhan kaapin uusi elämä, kuvansiirtoa

Äääääätzziuh vaan! Juuri eilen juttelin ystäväni kanssa puhelimessa ja hehkutin miten oon ainoana meidän perheestä säästynyt syysflunssalta. Hah, tässä sitä nyt ollaan nokka tukossa ja kurkku karheana. Onneksi ei ole kuumetta niin jaksaa sentään touhuilla. Nyt vaan mustaherukkamehua ja vitamiineja, eiköhän tää tästä! :)

Mun piti höpötellä kuvansiirrosta puulle, eli miten oon nuo edellisen postauksen taulut tehnyt.
Netissä on tosi paljon eri variaatioita kyseisestä hommasta, mut itte oon tehnyt suurinpiirtein näin..

Etsin ensin netistä kivoja kuvia, sitten oon tallentanut ne koneelle.
Koneella oon sitten muokannut tarvittaessa kuvan kokoa, tai jos kuvassa on tekstiä niin kääntänyt kuvan peilikuvaksi. Tämä on tärkeää, koska muuten teksti tulee valmiiseen tauluun väärinpäin.
Sitten vain tulostetaan.

-Lakkaa puun pinta vesiohenteisella lakalla (itse olen käyttänyt Satellite kalustelakkaa) ja anna kuivaa.
-Lakkaa kuivuttua pinta uudelleen ja sitten paina tulostamasi kuva OIKEA puoli alaspäin paikalleen.
Painele paperia tasaiseksi ja poista ilmakuplat, mulla on välillä jäänyt pieniä ryppyjä mut ei ole vaikuttanut lopputulokseen. Anna kuivaa.
-Laita kuvan päälle leivinpaperi, ja silitä silitysraudalla sen läpi noin minuutin ajan että muste palaa kiinni puuhun. Anna hetki jäähtyä.
-Sitten kuva kastellaan vedellä, sormella olen levittänyt vettä kuvan päälle.
-Sitten hierotaan sormilla päällimmäinen ohut paperikerros pois. Se on aluksi hieman hankalaa mutta harjoitus tekee mestarin. :)  Anna kuivaa.
- Sitten taas silitetään kuvaa leivinpaperin läpi ja hangataan pintaa kynttilällä niin kuva kirkastuu.
Tadaa, valmista! 

Asiasta kukkaruukkuun..
Meidän olkkariin on muuttanut ihastuttava kaappivanhus. :)
Se makasi hyljättynä meidän varastossa, lienee maannut jo muutaman vuosikymmenen.
Jonkun lapsen käytössä lienee ollut tarramäärästä päätellen. :)

Kuvassa näkyy vaan toinen ovi, toinen olikin sitten kauttaaltaan täynnä tarroja.
No, aloitin homman poistamalla tarrat ja pesemällä kaapin. Kuten arvata saattaa, tarrojen kohdille jäi karmeat vaaleat läikät. Ei auttanut kuin alkaa hiomaan niiden takia, harmi, koska muuten kaappi oli patinoitunut tosi kauniisti! 

Kun kaappi oli hiottu kauttaaltaan, jäin miettimään millä sen käsittelisi.
Päädyin lopulta kuultomaaliin, sävynä tammi.
Tässä kävi lopulta niin onnellisesti, että kun kuultomaali oli levitetty, kaappi oli melkein samanvärinen kuin ennen hiomista. :)

Sitten puuttui enää ne jalat. Pitkään mietiskelin miten/mistä ne teen.
Muistin sitten huojuvan risan puujakkaran joka oli menossa polttopuiksi.
Siitä sai kaappivanhus uudet jalat allensa. :)

Ehdottomasti mun paras "entisöintini" jos näin voi sanoa. :)

Kivaa keskiviikkoa kaikille! :)